tiistai 3. lokakuuta 2017

Bloglovin!

Follow my blog with Bloglovin

Babyshowerit!

Harvoin on tässä 28 vuoden aikana ollut tilanteita joissa olisin jäänyt aivan täysin sanattomaksi. Rasti seinään sillä sunnuntaina oli sellainen hetki!
Meillä oli pitkästä aikaa sellainen viikonloppu, että kalenteri näytti tyhjää. Lopummalla viikkoa haaveilin ääneen ravintolaruuasta ja kävikin ilmi, että Ville oli suunnitellut meille pienimuotoisen treffi-illan lauantaille :) Käytiin syömässä himoitsemaani ravintolaruokaa Kuopiossa Bowling Dinerissa ja jälkkärin jälkkäriksi haettiin isot pussit irtokarkkeja. Treffit mun makuun siis ;) Mihinkään suuriin treffi aktiviteetteihin musta ei kyllä enää ole, siihen malliin taas sukkapuikkoili matkalla raflasta autoon, että piti ihan jo valmiiksi päätä huimaavaa vauhtia hidastaa.
Sunnuntaina pohdiskelin jälleen ääneen, tällä kertaa mielessä se ikuinen kysymys; "mitä tehtäis?" Sattumalta puhelimeeni kilahti viesti ystävältä, että heilläpä ois herkkujämiä viikonlopun juhlista jos maistuis. Kuten ehkä jo on käynyt ilmi, hirvittävän kauan tätä kööriä ei tarvitse ruuan tai herkkujen perään houkutella :) 
Hurautettiin Kuopioon ja hyvinkin pian kävi ilmi, että mua oli vedetty höplästä ihan 6-0. Perillä odotti läjä ihania ystäviä jotka olivat kuulema jo loppukesästä asti suunnitelleet kyseistä ylläriä! Ville lähti uhkarohkeasti Viivin kanssa HopLoppiin riekkumaan ja minä jäin nauttimaan laatuajasta huippumuijien kanssa :) Koolla oli läheisimmät ystäväni, niin vanhemmat kuin vähän uudemmatkin ystävät. Myös kauemapana asuvat olivat saapuneet paikalle ja tämä lämmitti sydäntäni erityisesti. Ihan kaikki kutsutut eivät päässeet paikalle mutta olivat siitäkin edestä hengessä mukana. Siinä nauttiessani ystävieni seurasta tajusin, että siinä ne on. Minun luottoystäväni. Kaikki ne jotka on niitä kaikista lähimpiä ja tärkeimpiä. Oikea ydinporukka. Parhautta! Nämä kaikki naiset ovat erilaisia mutta tulevat saumattomasti toimeen isompanakin porukkana ja ainakin minulle välittyi sellainen olo, että kaikki viihtyivät ja kaikilla oli aidosti kivaa :) Iso kiitos kaikille teille ja kuulema suurimmalle stressaajalle, Villelle. :)







torstai 28. syyskuuta 2017

Täysiaikainen vauva ja viimehetken vastoinkäymiset

Hihhei! Niin se vaan tuli eilen täyteen rv 37+0 :) Vauva on nyt siis virallisesti täysiaikainen eikä enää esteltäisi jos vauva päättäisi tulla maailmaan. Toisaalta saisi alkaa jo tulla mutta annetaan hänen nyt kasvaa ja kehittyä viimeisetkin hetket ihan rauhassa. TO DO-lista alkaa olla ruksailtu viimeistäkin kohtaa myöten yli, sitten tosiaan vaan odotellaan.

Tänä aamuna mulla oli neuvola. Mulla on ollu Viivin raskaudesta asti tapana ottaa aina aamun ensimmäinen vapaa aika ja yleensä se on jo klo 8. Kuten viime postauksessa kirjoittelinkin niin V on alkanut enemmän ja vähemmän säännöllisesti skippailla noita päikkäreitä. Päikkäreiden poisjäännin myötä neiti on nyt nukkua huidellut aamuisin lähemmäs yhdeksää, haaaalleluja! Vähän siis harmitti kun tänäänkin oli aika neuvolaan jo klo 8 kun joutui herättelemään pienen kesken unien :/ Onneksi V on isänsä kaltainen aamuvirkku ja on heti silmät auki saatuaan valmis toimintaan! 

Neuvolakamut


Vauvalla ja mulla on kaikki edelleen varsin mallikkaasti :) Verenpaineet matalat niin kun aina, hemoglobiini ihmeellisen hyvä ja vauva vilkas sekä liikkuvainen tyyppi. Painoa on tullut maltillisesti (onneksi!), kaiken kaikkiaan nyt +9kg. Viivistä tuli +15kg joten täytyy olla tähän tyytyväinen :) Vielähän tässä on toki aikaa kerryttää jos menee laskettuun aikaan tai yliajalle mutta enpä tällä rundilla ole ihan hirveästi jaksanut stressata.
Mietiskelin eilen nukkumaan ruvetessa vauvan asentoa. Tähän asti kaikki vauvan liikkeet on tuntunut paljon selvemmin tossa vasemmalla puolella mutta eilen illalla vauvalla oli ilmeisesti hikka ja se tuntuikin oikealla ylhäällä kyljessä! Vauva on jo tovin majaillut raivotarjonnassa, eli pää alaspäin. Onneksi tänään selvisi, että niin siellä majaillaan edelleen :) Vauvan pää on kuulemma jo todella alhaalla ja kiinnittynyt napakasti, lähtökuopissa toisin sanoen. Mietinkin yksi ilta, että tunsinko vauvan laskeutumisen ja kiinnittymisen. Neuvolatädin mukaan on voinut olla täysin mahdollista! Etäinen muistikuva on, että Viivinkin pää kiinnittyi näillä viikoilla ja ylihän se meni että heilahti... V syntyi raskausviikoilla 41+5 eli melkein 2 viikkoa yli lasketun ajan. Jospa pikkusisko olisi edes vähän hätäisempi ;)

Mulle iski sopivasti tälleen vielä viime metreillä ihan jäätävä flunssa! Nenä on aaaivan tukossa ja tänä aamuna tuntui kurkkukin kipeältä :( Olisin kyllä pärjännyt tän loppuajan ilmankin...

rv 37+0

Alkaa olla ihan tarpeeksi iso...

Varamamma
"Äitii! Kattomaan veneitäää!"



tiistai 19. syyskuuta 2017

Syksyfiiliksiä

Täällä mä istun, kuppi vadelmanlehtiteetä kädessä ja huokailen. Huokailen siksi, että nukuin huonosti. Huokailen siksi, että 2-vuotias pyörii juniorituolissaan kun väkkärä ja syöttää juustot leivän päältä koiralle. Huokailen siksi koska ulkona sataa ja lämpömittari näyttää enää vain muutamaa plusastetta. Perus syksyfiilikset siis! Mulla on aina ollut taipumusta synkistellä syksyn tullen. Onneksi nykyään elämässä on niin paljon kaikkea, ettei ehdi masistelemaan :)

Raskaus on edennyt siihen pisteeseen, että loputon väsymys on vaihtunut unettomuudeksi. Siinä missä vielä pari viikkoa sitten olisin voinut nukkua päivät ja yöt läpeensä, menee nyt varsinkin yöt hyöriessä ja pyöriessä äärettömän tukalan olon kanssa. Vartalotyynystä on edelleen onneksi vähän apua, ilman sitä en nukkuisi varmaan minuuttiakaan. Tällä kierroksella on myös ollut paljon enemmän vaivaa ns. sukkapuikkosupistuksista / kivuista kun Viivin aikaan. Viimeksi eilen teki niin kipeää, että tavarat tippuivat kädestä ja oli pakko pysähtyä puuskuttamaan kivun läpi. Googlailin eilen ennen nukkumaanmenoa näitä kipuja, joillekin ne olivat aiheuttaneet paikkojen avautumistakin! :o Onneksi on neuvola ensi viikolla, jospa sinne asti selviäisi. Onneksi valtaosalle tämän tyyppiset kivut ovat vaan olleet loppuraskauden riesa ilman sen suurempia vaikutuksia. Vaikka on kaiken maailman kipuja ja vaivoja niin en ihan vielä haluaisi synnyttää! :D Aika on tainnut kullata muistot, pikkuhiljaa tässä alkaa muistua mieleen minkälainen rumba se oikeasti onkaan...
Raskausviikkoja on kasassa tänään 35+6 ja äippäloma alkoi viime keskiviikkona. Eka viikko menikin järjestellessä Viivin 2v synttäreitä ja muutenkin kalenteri oli buukattu heti ihan tukkoon.

Viivi täytti 2-vuotta tiistaina 12.9! Äitin ja isin pienestä on kasvanut itsepäinen, päiväunia nukkumaton, aurinkoinen, huumorintajuinen ja varsin vahvatahtoinen iiiiiiso tyttö, kuten hän itse asian ilmaisee :) Nyt kun tutin ja pinnasängyn oheella on heivattu syöttötuolikin historiaan, ei auta kun myöntää ettei meillä ole enää helppo vauva joka myöntyy toisten käskyihin ja pyyntöihin. Sen sijaan meillä on kaksivuotias, joka tietää tasan mitä tahtoo ja varsinkin sen mitä ei tahdo. Hyvin varmoin elkein hän myös ilmaisee sen, ettei aio noudattaa käskyjä ja pyyntöjä ei ekalla, eikä välttämättä vielä viidennelläkään kerralla. 
Juuri äsken pyysin, ettei siirtelisi suurinta synttärilahjahittiään, prinsessatelttaa, ympäriinsä. Mitä näen nyt kun katson tästä keittiön pöydän äärestä olohuoneeseen? Jättimäisen, pinkin prinsessateltan keskellä olohuoneen mattoa. Teltassa istuu ilkikurisesti hymyilevä taapero katsomassa Muumeja. No, ketäpä se teltta loppupeleissä tuossa häiritsee? Onpahan onnellinen lapsi eikä ole tapahtunut sen suurempaa vahinkoa :D Vaikka kuinka mennään sillä metodilla, että äitin ja isin sana on laki, on välillä pakko joustaa. Itse hlökohtaisesti tykkään ja haluan antaa lapselle vaihtoehtoja joista valita jatkuvan ein jankuttamisen sijaan. Kaksivuotias on kuitenkin jo sen verran iso, että kykenee tekemään pieniä valintoja elämässään. :)





Se siitä lapsenkasvatusfilosofiasta, tässä kuvia viikonlopun juhlista!

"Viivi leipoo munia!"

Minni Hiiri-teemalla mentiin. Kiitos Pialle kakuista!







Toisen juhlapäivän prinsessa :)


Hänen korkeutensa linnansa edustalla :)


Juhlat olivat tosi onnistuneet! Oli ihana nähdä kaikkia läheisiä saman viikonlopun aikana :) Viivillä riitti leikkikavereita ja neiti paistatteli kyllä huomion keskipisteenä :) Sunnuntain Viivi jaksoi juhlia jopa ilman päiväunia, kyllä yöunet sitten maittoi! Tämä alkuviikko onkin mennyt itse kullakin palautuessa bileistä. Jonkin sortin syysflunssa yrittää rantautua meille, senkin takia on ollut hyvä ottaa vähän iisimmin. 

Nyt hörppään teeni loppuun ja lähden neuvottelemaan Viivin kanssa tämän sadepäivän ohjelmasta :) Jännityksellä odotellaan kauanko tässä ollaan yhdessä kasassa!

lauantai 22. heinäkuuta 2017

Lomareissulla

Meidän poppoo kävi reilu viikko sitten kesälomareissulla Helsingissä ja Tallinnassa! Meidän piti siirtää reissua noin viikolla koiranhoitohommien takia, toisaalta ihan hyvä koska tuolloin alkuperäisenä ajankohtana mulla oli liitoskivut pahimmillaan...

Päädyttiin lähtemään reissuun jo sunnuntaina vähän extempore koska satuttiin saamaan Miina jo hyvissä ajoin hoitoon :) Starttailtiin pikkuhiljaa aamupalan ja viime hetken pakkaamisen jälkeen matkaan sillä idealla, että Viivi saisi sitten pikimmiten ruveta unille autossa. Viivi sattuikin heräämään sopivasti vähän normaalia aikaisemmin ja nukahtikin sitten nopeasti kun pistäydyttiin vielä kaupasta matkaeväät :) 

Pysähdyttiin tuttuun tapaan Kuortin ABC:llä pissi- ja ruokatauolle. Apsilla on iso leikkipaikka joten Viivikin pääsi kunnolla jaloittelemaan. Anna Puu sattui meidän kanssa yhtäaikaa jonoon! Meitsi kunnon julkkisbongarina tietty huomasin jo heti ovesta sisään päästyäni Egotrippi-yhtyeestä tutun Knipin ja lyhyellä matikalla päättelin jonkun muunkin muusikon olevan myöskin paikan päällä :) Anna oli ihan yhtä kaunis meikittömänä siviilinä kuin vaikkapa viimeisen päälle laitettuna telkkarissa ja paljon lyhyempi kun mitä olin jostain syystä kuvitellut! Ja koska olen utelias luonne, Googlettelin aikani ja tulin siihen tulokseen, että Anna bändeineen oli tulossa Kainuun Musiikkijuhlilta kohti Helsinkiä Narinkkatorille keikalle ;)

Majoituimme Helsingin päässä Sokos hotelli Pasilassa. Hotellissa oli todella mukava henkilökunta ja pienin majoittuja oli ihanasti huomiotu koko reissun ajan :) Hotelli oli siisti, suhteellisen lyhyen välimatkan päässä kaikesta äksönistä ja aamupalakin oli varsin bueno!

Viivi tarttui samantien luuriin ja kokeneemmankin reissaajan tavoin koitti soitella respan tädille.
Häshtäg LOMA.

Oltiin sen verran hyvissä ajoin kerrankin ensimmäisessä kohteessa, että päätettiin nopean siistiytymisen jälkeen lähteä vielä käymään Korkeasaaressa. Jostain ihmeen syystä en ole itse päässyt koskaan aiemmin Korkeasaaressa käymään joten ainakin kahdelle kolmesta reissu oli ensimmäinen laatuaan :)
Tiedostin jo etukäteen, että luvassa on paljon kävelyä. Hymy hyytyi entisestään kun Ville ohimennen kertoi, että parkkipaikalta pitäisi kävellä vielä melkoinen matka ennen kuin päästäisiin koko paikkaan. Kivasti sattui vielä oikein lämmin päivä tälle mammalle lyllertää... No mutta, hitaasti mutta varmasti on tässä viime aikoina ollut muutenkin liikkumiseeni käypä lausahdus! Onneksi sain työkaveriltani ennen reissua lainaan raskausajalle tarkoitetun tukivyön, ilman sitä ei tule matkojen kävelystä enää oikein mitään.  Onneksi eläintarhassa oli paljon penkkejä ja jätskikioskeja joilla huilia :)


Matkamuistoksi tiikeri check!

Lämpimän sään takia suurin osa eläimistä pysytteli harmillisesti piilossa, onneksi tärkein tuli kuitenkin nähtyä!


 



Tosiaan valtaosa eläimistä pysytteli piilossa varjoissa päiväunilla meidän kierroksen aikaan :/ Lopulta tultiin siihen tulokseen, että kierrellään katsomassa vaan ne eläimet jotka suuremmalla todennäköisyydellä olisivat esillä. Vielä hetki siitä eteenpäin ehdotin, että jos kierreltäisiin vaan katsomassa ne eläimet joita oikeasti olisi kiva nähdä :D Alkoi meinaan jalat turvota ja kroppa muutenkin ilmoitella levon tarpeesta. 
Ikuisuudelta tuntuneen kävelymatkan jälkeen päästiin vihdoinkin takaisin autolle. Matkan aikana kerkesimme pohtia päivällis / iltapala-asioita, ruuan ystäviä kun ollaan :) Kun kotikaupungin ulkopuolella reissaa, on mukava syödä vähän muidenkin kun Mäkkäreiden evästä. Nopeahkon tuumaustauon jälkeen navigoitiin tiemme Helsingin ytimeen Friends And Burgersiin ja voin sanoa että oli kaiken vaivan väärti! Omnom :) Viivikin mussutti tyytyväisenä hotellilla burgeriaan.

Kiitos sinulle joka keksit take awayn.

Kevyen iltapalan jälkeen massut täynnä burgeria oli ihana heittäytyä suihkunraikkaana hotellin sänkyihin peitto- ja tyynykasaan!

Seuraavana aamuna suunnattiin aamupalalle. Kerrankin aikataulut antoivat myöden ja saatiin mukavan leppoisaan tahtiin syödä rauhassa ja pakkailla tavarat ennen kun oli aika kääntää nessut kohti Länsiterminaalia. Meitä oltiin etukäteen varoiteltu, että satamassa on nykyään ruuhkaisaa ja että kannattaa varata lähtöselvityksiin yms. siirtymisiin kunnolla aikaa. En tiedä vaikuttiko asiaan se, että matkustettiin arkipäivänä mutta ihan kaikessa rauhassa saatiin kiireettä hoitaa hommat kuntoon :) Hyvin jäi aikaa istuskella ja vaihdella kakkavaippoja ennen botskiin pääsemistä. 

Luojalle kiitos laivan isosta leikkinurkkauksesta! Kiitos myös ymmärtäväiselle isimiehelle joka kantoi minulle kahvia koittaessani saada kenkiä pois jalasta. Kiitos myös kaikille kanssamatkustajille sympaattisista katseista... :D Ylitys sujui leppoisissa merkeissä vuoroin leikkipaikalla istuskellen ja vuoroin shoppaillessa.

Pienen navigointi / kommunikaatiokatkoksen jälkeen pääsimme vihdoin Tallinnan päässä hotellille! Majoituimme Tallink Spa & Conference-nimisessä hotellissa joka oli sekin oikein viihtyisä :) Hotellissa oli oma pieni kylpylä jota päästiin testaamaan seuraavana päivänä.

Pakollinen reissupeiliselfie aka reissupötsi.





Eka ilta meni käppäillessä vanhassa kaupungissa. Käytiin syömässä ja vaan katsastelemassa paikkoja :)

Viivi ja "muodonvuoksi-laastari" koska äiti laastaroi varpaitaan.









Käväistiin nopsaan myös Viru-keskuksessa. Oltiin vaan sen verran myöhään liikenteessä, että shoppailut jäi lyhyeksi kun alkoi kaupat mennä pikkuhiljaa kiinni. Napattiin paikallisesta Ärrältä vettä ja namia mukaan hotellille.

Tiistaina käytiin tosiaan testaamassa hotellin kylpylä koko perheen voimin. Meillä oli suuria ennakkoluuloja mutta vain ja ainoastaan sen takia, että pikkuneiti ei tykkää käydä kotona edes suihkussa saati juuri muutenkaan pesulla. Asennoiduttiin siis siihen, että huutohan siellä tulee ja pikainen kastautuminen. Kuten lapsilla on tapana, Viivi yllätti meidät aivan täysin! Suihkusta V ei silläkään suunnalla maailmaa välittänyt mutta oli aivan innoissaan lasten altaassa :) Siellä hyppi menemään ja niin rohkeasti asteli poreittenkin sekaan kun semmosia välillä lasten altaaseen ilmestyi.  Huikea pikkumuija! 
Uinnin jälkeen lähdettiin massut kurnien etsimään ruokaa. Onneksi hotellin alakerrassa samassa rakennuksessa oli pieni ravintola ja kävipä ilmi että sieltäkin saa burgereita oikein viimeisen päälle! Kylläisenä oli hyvä koko köörin käydä päiväunille :) 


Päikkäreiden jälkeen hypättiin taksiin ja suunnistettiin yhteen Tallinnan suurimmista ellei suurimpaan ostoskeskuseen, Ulemisteen. Loppupäivä meni siellä kierrellessä ja yllättäen syödessä :P

Huikea BabyBack Ribs & BBQ ravintola. ISO peukku tälle paikalle!



Matka takaisin Suomen puolelle sujui hyvin pitkälti samoissa merkeissä kuin matka toiseenkin suuntaan :) Tällä kertaa shoppailtiin kotiinviemisiä ja tuliaisia, minä ja Viivi keskityttiin lähinnä karkki- ja lelupuoliin.

Söpöimmät mini-Niket ikinä!


Isopieni murunen, 1v 10kk.

Ennen kotimatkaa pysähdyttiin vielä Kamppiin tapaamaan paria muuta syyskuista ja heidän ihania mammojaan! :) Oli niin huippua. Väsyneenä mutta onnellisena lähdettiin ajelemaan kotia kohti. Pienen lapsen kanssa reissu ei ehkä ollut rentouttavin mahdollinen mutta haluttiin nimenomaan ottaa Viivi mukaan. Täytyyhän sitä pienenkin päästä lomalla reissuun! :) Lisättäköön, että onneksi lähdettiin reissuun juuri tuona ajankohtana. Muutama raskausviikko pidemmällä ei olisi ollut sitäkään vertaa nautinto reissata.

Heippa Helsinki!